reynir svakie benjamin teräsniska orangehead calista siniturkki yolanda ieva

duellum räyskä jesse krj

sähköistetty hazifi huume
nimi Hazifilajituntematon
aka - rotu-
ikä tuntematonskptuntematon
paino tuntematonhartiakorkeus152 cm
käyttö - luontivuosi 2012


Jotain muuta

Hazifi ei oikeastaan ole lohikäärme, vaikka se sellaiseksi voidaan luokitellakin. Olennon laji ei ole selvillä, mutta sen matelijamaisen rakenteen ja suomupeitteen vuoksi se luokitellaan usein tulta sylkevien, niin sanottujen lajitovereiden listan jatkoksi.

Vaikka Hazifi on sukupuoleton, mielletään tuo yleensä naaraaksi.


Ulkonäkö

Hazifi on rakenteeltaan siro, mutta lihasta ja voimaa löytyy kuin kymmenistä miehistä. Olentoa verhoaa suomupeite, mutta suomut ovat niin pieniä, ettei niitä näe paljaalla silmällä kunnolla. Vain erittäin läheltä tarkasteltuna tai tunnustelemalla sormenpäillä kovan kiiltävähkö ja vettä hylkivä pinta on tunnistettavissa suomuiksi.

Naaras on pääväriltään suklaanruskea. Suomupeitteen kuviot ovat väriltään vaaleamman ruskeita, kuin beige joka vivahtaa hieman toffeenruskeaan. Raitoja on kaulassa kaksi ja keskivartalon alueella neljä, hännän kärkialueella kuusi, jos mukaan luetaan myös vaalea hännänpää. Säärissä Hazifilla on molemmissa yksi leveä raita ja vaalea väri jatkuu taas nilkasta, värjäten koko jalkaterän ja sen kolme varvasta terävine kynsineen. Käsivarressa kyynärnivelestä alaspäin vaaleita raitoja löytyy kaksi. Vaalea väri alkaa uudelleen hieman ennen rannetta ja jatkuu ensimmäisiin sormien niveliin kaikissa kolmessa sormessa sekä peukalossa.

Hazifilla on yhteensä neljä korvaa, yksi suurempi ylempänä ja toinen pienempi alempana per pään puoli. Korvat ovat muodoltaan suipot ja teräväkärkiset ja suuremmat pituudeltaan yli olennon oman keskivartalon mittaiset. Pienemmät korvat ovat suurempia korvia noin puolet pienemmät. Korvat ovat pääosin väriltään vaaleanruskeat kehon merkkejä seuraten, mutta niiden sisäpuolet sekä yksi raita puolivälin jälkeen suhteellisen kärjessä sekä korvanpäät ovat tummat.

Olennolla ei ole näkyviä silmiä ja pään yläpuolta koristaa luonnottoman puhtaanvalkoinen, luinen laatta, jota tuo yleensä itse naamioksi nimittää. Naamion etureuna on musta ja väri jatkuu kärjestään levenevänä, kiertävällä viivalla, joka katkeaa suurin piirtein niille sijoille, jossa Hazifin silmät olisivat. Naamio on olennon yläleuka ja sen avatessa suunsa siihen näkee kiinnittyneen valkoisia hampaita samalla tavoin kuin alaleukaankin. Hazifin kieli on pitkä ja suippokärkinen, muttei päältään terävä. Limakalvot ja kieli ovat väriltään tummat, murretun vaaleanpunaiset.

Aina naamion takaa selän puoliväliin ruumiin keskilinjalta kasvaa tummanpunainen, tuuhea harjas.



Luonne

Murhaajien tappaja

Kuten aiemmin mainittu, Hazifi on mieltynyt tappamiseen. Se ei syö, eikä käytä uhreja millään tavalla hyödykseen kuoleman jälkeen. Se tappaa silkasta mielihyvästä, tappamisen ilosta. Tiedossa ei ole, miten olento sen tekee, mutta Hazifi kykenee poimimaan uhreistaan ne, jotka ovat riistäneet eniten lajitovereidensa henkiä. Naaras ei mene ja listi ketä tahansa, vaan sarjamurhaajien, palkkatappajien ja muiden samaan letkaan kuuluvien niskojen poikki nakkelu on paljon miellyttävämpää, kuin tavallisen Matti Meikäläisen hukuttaminen, joka on elämässään litistänyt vain kymmenen kärpästä. Edes Hazifi itse ei tiedä, miksi se valitsee uhreikseen juuri muita murhaajia. Joku voisi sanoa, että olento haluaa hyvittää omaa moraalittomuuttaan, mutta sellaisesta höpskukkuusta naaras ei voisi välittää enää yhtään vähempää.

Muuta

Kasvojensa peittelijä

Hazifi on erittäin tarkka ulkonäöstään ja jo pieni naarmu taistelun tiimellyksessä voi aiheuttaa "MITÄ MINÄ OLEN SINULLE TEHNYT, ENKÖ SINUN MIELESTÄSI ANSAITSE OLLA KAUNIS" -reaktion. Pahin virhe on kuitenkin mukiloida otusta niin, että saadaan aikaan kunnon isku naamioon. Kun voima on tarpeeksi suuri, naamio alkaa halkeilla ja halkeamista vuotaa pikimustaa verta. Kun naamio alkaa halkeilla, se ei ole kivutonta. Naamio on osa Hazifin kasvoja, ja naamiossa on hermot, kuten luussakin. Hazifille olennon naamio on yksi sen kauneuden ikoneista, jonka vahingoittaminen päästää helvetin irralleen. Otus ei jätä kasvolaattaansa halkeilemaan itsekseen, sillä se on hidasta ja kivuliasta. Tuskasta päästään helpoimmin, kun säröily hoidetaan kerralla loppuun.

Hazifilla on naamionsa alla normaalit kasvojen lihakset, vaikkakin kudos on tummaa, lähes mustaa, jotka ovat kiinnittyneet kyseiseen laattaan. Tuo ei kuitenkaan voi lihaksia juurikaan käyttää, sillä kiinteä luuaines estää liikkeen. Kun naamio halkeilee, lihaksetkin vapautuvat. Tällöin Hazifi voi päästää raivonsa kokonaan valloilleen. Naamio halkeilee lihasten mukaan, luoden hyvinkin leveitä railoja kohtiin, joihin lihakset muodostavat poimuja ja kuoppia. Kun olento aktivoi lihaksensa, ne särkevät naamion kauttaaltaan ja lieventävät kipua.

Suoraan aivokuoreen

Hazifi ei puhu. Se ei koskaan avaa suutaan puhuaksen, vain muuhun äänikommunikointiin. Kohtaamisesta elävänä selviytyneet kuitenkin kertovat päänsä sisällä valheita sylkevästä äänestä. Tämä ääni on Hazifi. Naaras syöttää ajatuksensa suoraan aivokuoreen ihmisen aivoille käsiteltävässä muodossa. Tästä muodostuu ääni joka kuullaan, vaikkei sitä oikeasti olekaan.

Hazifin syöttämä äänitieto vaihtelee uhrin sukupuolesta riippuen. Miehen korviin ääni kuulostaa naiselta, lempeältä mutta päättäväiseltä, ripauksella murhanhimoa. Osa on yhdistänyt äänen seksikkyyteen. Kun Hazifi syöttää ajatuksiaan naisen aivokuoreen, on ääni miehekäs, matala ja karsimaattinen, samoilla lempeyden, päättäväisyyden ja murhanhimoisuuden sävyillä. Ääni myös vaihtelee yksilöillä, riippuen aivokuoren rakenteesta ja siitä, miten se tulkitsee vastaanottamansa tiedon. Ääni, jona Hazifin ajatukset suodattuvat uhrin aivokuoresta, on sidoksissa henkilön alkuperäiseen sukupuoleen, kosmeettiset toimenpiteet eivät sitä muuta. Ellei ronkita dramaattisesti aivoja, ääni kuulostaa aina uhrille vastakkaiselle sukupuolelle ominaiselta.

Joskus Hazifin ääni voi muotoutua uhrin mielessä aivan toisenlaiseksi, kuin mitä se on sinne syöttövaiheessa. Ääni voi muotoutua läheisen ääneksi, joka tekee käsittelystä henkisesti paljon raaemman. Ääni voi myös muistuttaa läheisesti tai kuulostaa täsmälleen samalta, kuin uhrin ihailun kohde tai ihastus, sisarus tai vanhempi tai muu sukulainen, riippuen siitä, miten vahva tunneside uhrilla on äänen alkuperäiseen omistajaan ja kuinka usein tuo on elämänsä aikana ääntä kuullut.

Hazifi aiheuttaa myös uhreilleen hallusinaatioita oman ulkomuotonsa suhteen. Jos olennon ääni muotoutuu uhrille tunnistettavaksi, on erittäin todennäköistä, että se muovautuu myös ulkomuodoltaan kyseisen äänen omistajaksi. Illuusiota ei ole helppo murtaa, ellei uhri keksi itse, että tuttu ei olekaan aito. Hazifi ei voi itse tarkasti vaikuttaa, miltä uhrilleen näyttää. Se voi syöttää uhrinsa aivokuoreen informaatiota, jotta voi hieman ohjailla, miten syvältä alitajunnasta ja muistoista ääntä ja harhakuvia haetaan, mutta se ei voi päättää, ketä tai mitä uhrin muistoista tai mielenyhtymistä imitoi. Hazifi voi kuitenkin murtaa harhakuvat itse, mikäli esimerkiksi vahingoittuu. Suurin mahdollisuus särkeä hallusinaatio on saada hirviön kasvolaatta säröille; eli ampumalla, potkimalla, lyömällä tai muulla tavoin kohdistamalla voimakas isku hallusinaation kasvoihin. Tehokkaimmin tämä toimii yleensä kuvaharhan otsaan.

Vaikka näkökentän illuusion onnistuisikin murtamaan, olennon uhrinsa pääkoppaan syöttämä ääni pysyy yleensä samana. Hazifilla ei ole omaa ääntä, jota se käyttäisi uhrien kanssa kommunikoidessaan. Jos uhri ei ole kuullut Hazifin käyttämää ääntä aikaisemmin, johtuu se siitä, että olento sekoittaa uhrinsa jo aikasemmin kuulemia ääniä, murteita, äänenpainoja ja nopeuksia, luoden täysin uudelta kuulostavan äänen ja puhetavan.

Elävä savukone

Hazifin vahvin fyysinen ase on vesihöyry. Laskeutuessaan maahan olennon keho alkaa imeä polkuanturoidensa kautta kosteutta materiaalista, jolla Hazifi seisoo. Tämä saa suusta ja polkuanturoista purkautumaan valkeaa vesihöyryä, joka aiheuttaa terävän sihinän. Keho niin sanotusti lataa itseään sotatilaan kerätessään kosteutta. Hazifi ei voi käyttää höyryä aseenaan heti laskeuduttuaan, vaan vasta aikaismmillaan noin 30 sekunnin kuluttua. Täyteen tehoonsa keho varaa kosteutta muutaman minuutin ajan. Keho kerää kosteutta milloin tahansa polkuanturat koskettavat johonkin, joka sisältää yhtään kosteutta; keho siis virittäytyy hyökkäykseen myös esimerkiksi olennon juostessa, mutta vain silloin, kun polkuanturat koskevat maahan. Mikäli Hazifi kastaa jalkansa veteen tai sukeltaa, keho on välittömästi valmis taistelemaan.

Kun Hazifi on varannut tarpeeksi ylimääräistä nestettä kehoonsa, se pystyy sylkemään kurkustaan kiehuvan kuuman höyrypatsaan äärimmäisellä paineella. Voima pirstoo helposti tukirangan ja irrottaa lihaksen luusta, lihan kypsentämisestä puhumattakaan.

Vaikka yleensä Hazifi ei kykenekään käyttämään höyryä aseenaan ilman laskeutumista maan kamaralle, äärimmäinen raivo ja päättäväisyys voivat saada kehon imemään kosteutta myös ympäröivästä ilmasta. Tällöin keho lataa itsensä nopeammin iskuun, nopeimmillaan jopa alle kymmenessä sekunnissa.