reynir svakie benjamin teräsniska orangehead calista siniturkki yolanda ieva

duellum räyskä jesse krj

sähköistetty hazifi huume
nimi Benjamin Teräsniskalajikoirasusi
aka Benjamin, Bemsu rotu?
ikä 5 (~ 39)skpuros
paino 68 kghartiakorkeus90 cm
käyttö Mikrokapseli luontivuosi 2009


Nimen peruja

Benjaminia voi kutsua niin Benjaminiksi kuin Teräsniskaksikin, suomea puhumattomille nimen voi vääntää muotoon Benjamin Ironneck. Viimeisin omistaja Raymond kutsui koirasutta Rockyksi, kun ei tiennyt uroksen olleen joskus muuallakin kuin kaduilla kuljeksimassa.
Nimitys Bemsu on enemmänkin lyhenne ja nimitys, jota luojansa käyttää.


Ulkonäkö

Uroksen turkki on kauttaaltaan musta sen kuvioita lukuunottamatta. Olkapään ja lantion alueilla koirasuden karvapeitteessä on kolme kirkkaan vihreää raitaa. Molempien silmien päältä kulkee kirkkaanvihreä rengas ja kuono seuraa samaa väritystä niin kuvioidenkin, kuin polkuanturoiden, korvien sisustojen ja irokeesiharjaksenkin kanssa. Kirsu uroksella on hempeänvihreä. Limakalvot, suun sisäpinnat (kuten kieli ja ikenet) ovat tumman vihreät. Uroksen saadessa haavan, on sen veri kirkkaan vihreää ja arvet jäävät iholle tumman vihreinä.
Silmien iiris Benjaminilla on samaa kirkkaan vihreää kuin harjas. Iiriksen väri häivyttyy sitä mukaa valkoiseksi, mitä ulommaksi pupillista mennään. Pupillit uroksella ovat viirumaiset.

Uros kantaa kaulassaan raskastekoista teräsketjua, josta johtuu lisänimi Teräsniska. Vaikka ketju painaa ja sen kanssa voi joskus olla hankalaa, ei Benjamin ota sitä pois. Sen niskalihakset ovat vahvistuneet ja tottuneet esineen painoon niin, että normaalisti uros harvoin edes tajuaa sen olemassaoloa.
Benjaminilla on molemmissa korvissaan teräksiset renkaat. Myös uroksen kuonon ympärillä on moinen, joka estää sen kokonaan sulkemisen. Vasemman reiden ympärillä oleva teräsrengas on muutamasta kohdasta halkeillut aikanaan.



Luonne

Benjamin on perusluonteeltaan aggressiivinen ja epäsosiaalinen. Se saattaa hyökätä kimppuun pienemmästäkin ärsykkeestä, joten uroksen seurassa kannattaa miettiä ainakin kaksi kertaa, ennen kuin sanoo mitään. Jos Benjaminin kanssa haastaa riitaa, on paras olla jos ei vahva lihaksiltaan, niin ainakin ketterä ja nopealiikkeinen.

Urosta voi olla todella vaikea voittaa puolelleen, mutta jos sen onnistuu tekemään, pysyy Benjamin kauan uskollisena. Epäilykset kohdistuvat eniten ihmisiin ja laumojen tai ryhmien johtajiin, mutta sama koskee myös vahvasti narttuja. Uros pelkää näiden pettävän sen, niin kuin tämän omistaja teki.

Koirasusi ei puhu paljon ja pyrkii vastailemaan kysymyksiin mahdollisimman lyhyesti. Se on enemmänkin kuuntelijatyyppiä, mutta määräntynlaisesta tai liiasta pölpötyksestä uros vain ärsyyntyy ja antaa väkivallan puhua. Kaikesta huolimatta Benjaminin voi saada lannistumaan ja masentumaan hyvinkin vähällä puheella. Sanojen koskiessa koiratappeluita tai vanhempia voi uros vain yhtäkkiä painaa korvansa niskaansa kiinni ja vaieta täysin.

Vaikkei Benjamin olekaan ylpeä teoistaan tai elämästään yleensäkään, se ei anna sen näkyä. Uros kulkee pää korkealla kuono kohti taivasta. Se antaa itsestään ensivaikutelmana ylimielisen ja ylpeän kuvan, ehkä joskus hieman ynseänkin vastaavan. Koirasusi ei juurikaan välitä lajitovereistaan ja pyrkii usein ensivaikutelman kautta pitämään muut kaukana itsestään.


Menneisyys

Benjamin syntyi pienelle metsäalueelle, joka oli kaupungin ympäröimä. Alueella risteytyi paljon susia ja koiria keskenään sen sijainnista johtuen. Eläimet uskaltautuivat usein ihmisten roskia penkomaan, koskan pienellä puupläntillä ei saaliseläiminä ollut juuri rusakkoa suurempaa. Susista ei pidetty, ja monet yksilöt jäivät kaupunkiin ruoanhakumatkalleen takaisin palaamatta. Benjaminin emo oli juuri yksi niistä monista. Kyseisellä kaupungilla oli myös ongelma koiratappelujen suhteen. Niitä järjestettiin liikaa, että niitä kaikkia saisi mitenkään kuriin ja pois nurkilta. Metsäpläntiltä haettiin usein eläimiä, joissa oli sutta risteytyneenä. Koiratappeluihin haetut nuoret yksilöt muistuttivat usein enemmän koiraa kuin sutta, jonka vuoksi niitä emoiltaan vietiinkin. Benjamin oli siinä suhteessa onnekas, että se pelastui nääntymiseltä. Se haettiin pienestä kolosta yksinään uikuttamasta pentuna, ehkä noin päivää emonsa menettämisen jälkeen.

Urosta pidettiin vain muutama päivä sisällä, kunnes se tyrkättiin ulos vuotavaan koirankoppiin teräsketjun jatkoksi. Jonkun aikaa pentu jaksoi uikuttaa yksinäisyyttään, kunnes se tajusi, ettei sisälle ollut enää pääseminen. Tästä huolimatta se sai tarpeeksi ruokaa ja puhdasta vettä. Ketjua vaihdettiin raskaampaan koirasuden kasvun tahdissa niskalihasten vahvistumisen toivossa. Erikoisen värinen eläin kiinnitti normaalia enemmän, muttei kuitenkaan liikaa huomiota pihamaalla maatessaan puisessa koirankopissaan.

Yksivuotiaana koirasuden katsottiin olevan valmis puisten seinien sisälle. Se saapui paikalle häntäänsä heiluttaen. Mies tuli sen mukana pieneen tilaan matalien, puisten ja umpinaisten aitojen sisälle ja lukitsi uroksen jalkojensa väliin. Toisella puolella koirasudella oli vastassaan aggressiivinen pitbullterrieri. Benjamin pelkäsi, painoi korvansa niskaansa vasten ja yritti peruuttaa. Omistaja oli kuitenkin lukinnut eläimen polviensa väliin tiukasti, sitä irti päästämättä. Eläinten hallussapitäjät asettivat kätensä lähes samanaikaisesti niiden lavoille, päästivät eläimet irti jalkojensa lukituksesta ja työnsivät ne kohti toisiaan. Pitbull syöksyi suoraan kohti, mutta Benjamin totteli vaistoaan tämän yli lennokkaasti hypäten. Katsojat nauroivat ivallisesti ja koirasuden hallussapitäjä kirosi. Uros käänsi katseensa omistajaansa, johon oli luottanut. Ihmisen katseesta Benjamin näki selvästi, mitä tämä halusi sen tekevän. Juuri ennen vastustajan törmäystä koirasusi väisti ketterästi ja syöksyi sitten koiraa kohti vuorostaan. Se paljasti hampaansa ja upotti purukalustonsa uhrinsa kaulaan. Uros paiskasi koiran maahan ja puristi leukojaan yhteen vielä lisää. Katkaistessaan toisen kaulavaltimon lämmin veri purskahti uroksen suuhun ja tämä irrotti otteensa koirasta. Vaistomaisesti se murisi kuolleelle ja sen omistaja haki Benjaminin pois kehästä.

Benjaminin raivokas ensimmäinen ottelu oli sen omistajalle menolippu menestykseen. Uros alkoi tapella lähes päivittäin, saamatta ketteryytensä vuoksi arpia. Koirasusi tappoi lähes jokaisen vastustajansa, ja vain onnella siunatut selvisivät hengissä. Tämän vuoksi oli hallussapitäjäjän pujotettava uroksen kuonoon rengas, joka esti leukojen täydellisen sulkemisen. Se ei kuitenkaan paljoa auttanut, ja Benjamin jatkoi tapporutiiniaan samaan tahtiin kuin ennenkin. Uros alkoi vähitellen olla agressiivinen kaikelle ja kaikille, hyökkäillen myös ihmisten kimppuun. Viimein koirasuden päättäessä arvostetun tappelukoiran päivät, meni se liian pitkälle - kaikkien mielestä. Uroksen omistaja hyppäsi tappelukentälle haulikko kädessään, jolla osuessaan eläintä päähän, saisi sen hengiltä saman tien. Miehen kuitenkin koirasuden otsaan tähdätessään, jännitti eläin jalkojaan ja loikkasi. Se tarttui hampaillaan haulikon piippuun saaden miehen painamaan liipaisimesta. Haulit osuivat katsojaan. Benjamin riuhtaisi aseen miehen käsistä ja iski hampaansa kiinni tämän käsivarteen. Molemmat lajinsa edustajat olivat kuitenkin voimaa mitatessa suurin piirtein samoissa lukemissa. Tämän turvin hengestään riippuvainen hallussapitäjä repi eläimen hampaat irti käsivarrestaan ja suorastaan heitti sen toiselle puolelle tappelukenttää. Lähes heti uros kuitenkin nousi seisomaan ja hyökkäsi uudestaan, tällä kertaa upottaen hampaansa omistajansa kaulaan ja riistäen tämän hengen. Katsojat ja muut osanottajat pakenivat nopeasti paikalta ja heidän jäljessään katosi Benjamin Teräsniska, koiratappeluiden entinen vallitseva ketjunjatko.


Muuta

Aseet & tekniikat

Benjamin on tottunut tappelemaan ja se antaa lähes aina toisen tehdä aloitteen. Uros väistelee niin pitkään kuin mahdollista, ja antaa iskujen mennä mahdollisimman läheltä itseään. Se pyrkii tällä tekniikalla väsyttämään vastustajansa ja saamaan tämän turhautumaan. Sopivalla hetkellä uros itse syöksyy vastustajansa kimppuun ja upottaa hampaansa tämän kaulaan, tai muualle, josta voi vahingoittaa uhriaan merkittävästi tai alentaa tämän taistelukykyä. Aikanaan uros on väistellyt iskuja enemmän kuin tarpeeksi ja sen jalkojen lihakset ovat vahvistuneet juuri väistelemiseen ja juoksemiseen sopiviksi.

Tapellessa vauhtiin päästessään Benjamin harvoin lopettaa kesken. Se on tottunut siihen, että se on ohi, kun toinen kuolee tai tämä vedetään pois taistelualueelta. Jos uros jää alakynteen, on sen henki vastustajan tassuissa. Koirasusi odottaa vaistomaisesti toisen tekevän silloin siitä selvää, mutta jos niin ei käykään, ei se kuitenkaan ala toista enää sen jälkeen listimään. Se kunnioittaa osaltaan toisen päätöstä säästää vastustajan henki.

Perhesuhteet

Emo: Freja Rujokauno
Isä: tuntematon
Sisarukset: Reynir Svakie , Caramel Ilontuoja

Omistaja/t: Oliver Collins , Raymond Reiher
Ei elä nykyisen omistajansa kanssa, ei edes tiedä tämän olevan elossa.